Pojan kuulumisia

Meidän Poika muutti tuossa viime sunnuntaina. Toisin sanoen sunnuntaina lapottiin viikon vanha kilj... kotiviini toiseen tynnyriin, niin että kuolleet hiivat ja vanhat rusinat jäivät vanhan tynnyrin pohjalle. Sitten lappoamisen päälle sekaan uudet rusinat ja hiukan lisää vettä kompensoimaan tilavuuden vajausta.

Muutto oli, kuten myös aikaisempien kotiviinikokemusten perusteella ounastelimme, sellainen sokki Pojalle että kotoisa pulputus huomattavasti hidastui uudessa ympäristössä. Muutama uuden tynnyrin lämmityskerta (eli viiniämpärin liotus lämpimässä vedessä) palautti Pojan elämänhalun, joten käyminen jatkoi kulkuaan.

Tänään taas pulputuksen vaimennuttua panimme Pojan lämpimään ympäristöön lepäämään. Samalla päätimme suorittaa pienen preview'n, eli testasimme miltä tuotos tässä elämänvaiheessa maistuu. Jättäen arvioimatta elämänvaiheelle tyypillisen keskenkasvuisen makeuden ja hiivaisen sakeuden voisin todeta, että Pojasta on kasvamassa kelpo mies. Maussa on jo nyt havaittavissa häivähdys sitruunaa ja hienoista tanniinisuutta. Tämä kun saa kirkastuksen ja pullotuksen jälkeen vielä kehittyä, niin tästähän on tulossa varsin hienostunut nautintojuoma.

Olen oikein ylpeä meidän Pojasta.